Olipa kerran elämä

Olipa kerran opiskelija 20-vee, joka tykkäsi kovasti pukeutua hassuihin vaatteisiin.

Sitten tuli vastaan elämä.

Tällainen elämä. (Löydä kuvasta Yopen peruukki, 3p.)

Ette usko, miten sydämeni vuotaa verta, koska en ole ehtinyt toteuttamaan itseäni harrastusteni kautta viime aikoina. Vastaan on tullut yhä kerääntyvä kasa koulutöitä, työssäoppiminen teatterilla, asiakastöitä, henkinen kasvaminen ja kodin rapautuva epä-zenmäinen tila. Ei ole muuten ollut aikaa edes haaveilla, että josko nyt blogiin jotain sisältöä laittaisi. Tässä vaiheessa on myös pakollista mainita, että loppuvuosi vaikuttaa vähintäänkin yhtä hektiseltä

Tämänkin päivityksen uskallan näpytellä vasta nyt, koska minulla on uutisia cosplayrintamalta ensimmäistä kertaa miljoonalta tuntuneeseen vuoteen:

Eurocosplayhahmoni on nyt päätetty. Lippu Desuun, check.

Ai mitä, eikö se ollut jo päätetty? Noh, kuten sanoin aiemmin, en haluaisi enää pistää kilpailuun sellaista pukua, joka ei näe päivänvaloa jossain toisessa tapahtumassa ennen sitä. Siispä hahmoa oli mietittävä realistisesti uudemman kerran. Sen verran voin tässä vaiheessa paljastaa, että tämä hahmo on minulle erittäin rakas ja läheinen, eikä työn määrästä varmasti ole puutetta, vaikka tapahtumaan tällä hetkellä näyttäisi olevan kolmekin kuukautta.

Peruukinpesuohje feat Google translator. Itkekää ja naurakaa.

Siksipä Tampere Kuplii jää minun osiltani erittäin kunnianhimoittamasti siviilihengailutapahtumaksi, enkä edes hakenut cosplaymammaksi, vaikka vähän sitä suunnittelinkin. Näettepä sitten, miltä näytän seminormaalisti arkena (enkä siis juuri cosplaypukunsa riisuneena liimatukkaisena, cosplaymeikeissä ja verkkareissa heiluvana zombina).

Tähän arkiseen elämään kuuluu tällä hetkellä huoneen suursiivousta. Oli toisaalta ihan kiva tajuta, että yhteen opiskelijasolun huoneeseen ei mahdu koko cosplayelämä (eli ei oo ihan kokonaan mun syy) -> maalit, siveltimet, kankaat, langat, työkalut, peruukit, maskeeraustarvikkeet, ompelutilpehööri, askartelutarvikkeet, ihan-kaiken-varalta-säästän-tämän-krääsä jne... Kuvitelkaa näistä kaikista ihan kelvollisen kokoiset yhden harrastajan varastot viiden vuoden ajalta ja kuvitelkaa vielä tilanne, että niille ei ole olemassa säilytyslaatikoita, koska olet mielummin ajatellut kaupassa suklaata kuin muovikoreja.

Toisaalta. Voin olla ihan onnellinen, että minulta löytyy jonkin verran varastoja. On suoraan sanottuna kituuttamista, jos jokaisen puvun kohdalla ei ole varaa hankkia uusia työkaluja, jotta voi saada pari naulaa proppiinsa jne. Tiedän, että jollekkin kesälle pitäisi varmaan hankkia ihan oikeita töitä, että olisi sitten varaa ihan oikeasti cossaamiseen.

Pitipä tässä olla pointtikin. Kun edellisen puvun valmistamisesta tuntuisi olevan kauan aikaa, haluaa seuraavan pukunsa aloittaa puhtaalta pöydältä ja tehdä sen kunnolla. Puhtaalta. Tiedättehän, tehdä kunnolliset suunnitelmat muistikirjansivuille, järjestää suurimmat arkiset stressin aiheet pois alta. Puhdas, siisti ja järestetty huone on yksi cossin aloittamisen mukavuuksista. Ikään kuin näpertämisen luovat energiat virtaisivat tilassa kauniimmin.

Mystinen ote muistikirjani sivuilta.

 Kuten jo moni on varmasti kuullut, Bakacon on peruutettu tältä vuodelta. Sitä ryhtyy äkisti miettimään, mitä tapahtumia minulle jää tälle vuodelle koettaviksi. Desucon, Tracon... Eräs minulle merkittävämpi Harry Potter -larppi, joka sisällyttää Neville Longbottom-cossin (joka on myös kyseisellä fandomilla minulle ensimmäinen laatuaan). Ehkäpä tänä vuonna olisi vuoroni kokeilla Assembly-messuja ja sen cosplaykisaa. Kaiken lisäksi Tracon tuskin on myöskään sellainen tapahtuma, jonne ehtisin tekemään yhtäkään pukua, koska noihin aikoihin olen jälleen työssäoppimassa ja aloittelemassa opinnäytetyötä, joka pitää minut kiireisenä vähintäänkin niissä määrin, mitä cosplay yleensä.

Saa nyt nähdä, mitä tästä suurellisuuksille suunnitellusta vuodesta nyt sitten lopulta tulee. EuroCosplay on kaikesta hässäkästä huolimasta selkeästi se, minne nykyhetkeni tähtää. Minä todella pidän tänä vuonna yritykselleni peukkuja. Tällä kertaa kisaaminen merkitsee minulle aivan älyttömästi ihan miltä tahansa kantilta asiaa haluaakaan lähteä tarkastelemaan. Ymmärrätte sitten paremmin, kun esittelen hahmoni!


Palaillaan,

Pumpkin~