(Perustin blogin.)
(Käsittelen siellä muun muassa avoimesti suhdettani henkimaailmaan. Tervetuloa seuraamaan, mikäli kiinnostusta löytyy.)
-Pumpkin
Erään pukuilijan imaginariumissa.
sunnuntai 20. lokakuuta 2013
Psst
(Koska tämä on täysin Cirque du cosplayn aihepiirien ulkopuolelta, on pakko kuiskata.)
(Perustin blogin.)
(Käsittelen siellä muun muassa avoimesti suhdettani henkimaailmaan. Tervetuloa seuraamaan, mikäli kiinnostusta löytyy.)
(Perustin blogin.)
(Käsittelen siellä muun muassa avoimesti suhdettani henkimaailmaan. Tervetuloa seuraamaan, mikäli kiinnostusta löytyy.)
lauantai 21. syyskuuta 2013
Jack Sparrow - kuvia desu
 | |
| Tytti Levänen |
 |
| Cereniq |
 |
| Milla "Ichi" Leppälahti |
 |
| Leena Karjalainen |
 |
| Cereniq |
 |
| Milla "Ichi" Leppälahti |
 |
| Defia |
-Pumpkin
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Desusti ulapalla: EC-sijoittumisia ja väsynyt Pumpkin
Miten tällainen päivitys kuuluisi aloittaa? Guys, for real, I'm confused.
Koko tapahtumani oli sattuneesta syystä minulle kisateemainen, ja mikäli jollekulle on jäänyt epäselväksi, cossailin Pirates of the Caribbeanin Captain Jack Sparrowta, jolla viime Frostista lähtien päätin osallistua kesän Eurocosplay-karsintoihin.
Pakertaminen alkoi jo jossain vaiheessa kevättä pienillä korjailuilla niihin pukuni osiin, joita minulla ei ollut aikomus vaihtaa. Asiat johtivat yhdestä toiseen, jolloin loppujen lopuksi toteutin pukuni lähes kokonaan kahdessa ja puolessa viikossa. Kahteen ja puoleen viikkoon mahtui myös yksi muutto ja siskon ylppärit, joita jouduin järjestelemään. Se piilotekosyistä. Pukuun jäi valmistumattomia osia, jotka olisi erittäin mielelläni jättänyt pois, elleivät ne olisi olleet myös osana esitystäni.
Jotain kummaa kuitenkin tapahtui, koska lauantai-illalla huomasin seisoskelevani kolmen parhaimmihn sijoittuneen joukossa nyt Lontoosen lähtevän Maija Melasen erityisen upean puvun ja ihan mahtavan toisen sijan saaneen Meri Laitisen kanssa. Minun on pahoiteltava todella pahaa jäätymistäni (huomasin jälkeen päin, että en tainnut kätellä tuomareita), koska kolmas sija tuli todella puskista. En muista kenen kisaajan kanssa tuli vonguttua noin kaksi minuuttia ennen palkintojenjakoa "Onks pakko jos ei haluu mennä tonne?" Lavalle saapastellessa tuli vissiin tippa linssiin ja leuka oli lattiassa aika pitkään.
Ihmisten kommenteista päätellen esitykseni oli toiminut juuri sillä tavalla, kuin olin ajatellutkin, vaikka se toi mukanaan myös minulle muutamia yllätyksiä niin hyvässä kuin pahassa. Yleisön huudattaminen suunnittelemattomissa kohdissa lieni plussaa, mutta mitäpä olisi Pumpkinin cosplayesitys ilman hajoavia proppeja tai lavasteita. Ilmeisesti kovin moni ei huomannut, mutta miekkani meni esityksessä muutamaankin osaan. Se kesti harjoitukset, mutta eipä näemmä sitten sen enempää. Good bye, the end. Kyseistä miekkaa, eikä miekkavyötä tulla koskaan enää näkemään, koska heitin ne pois heti bäkkärille päästyäni hymyissä suin.
Tässä vaiheessa tekstiä minun on ihan pakko päästä sanomaan, että sekä Maija että Meri ansaitsivat sijoittumisensa, mutta kaikki mukana olleet kisaajat olivat tasapainoisesti erittäin hyviä! Olisin keksinyt heti muutamankin ihanan ehdokkaan saamalleni kolmannelle sijalle.
Yleinen mieliala ei välttämättä ollut erityisen desuinen, koska olin tosiaan nukkunut perjantain ja lauantain välisenä yönä sen nolla tuntia. Keskittyminen herpaantui tuon tuosta mitä nyt sain kerättyä itseni lavalle pienten rituaalieni saattelemana. Kiitos kaikille bäkkäriläisille ja mammoille ja erityisesti Kizzy-mammalle, kun jaksoitte minua, valituksiani ja olitte joka tilanteessa auttamassa ja pitämässä huolta. Minulla oli aiemmin mainitusta syystä myös taipumus hukkailla lauantaina vaikka mitä asioita. Olin jo huomattavasti aikasemmin asennoitunut kisaan niin, että en mennyt edes yrittämään sijoittumista vaan tuottamaan kunnon shown yleisölle/selviytymään kolme minuuttia nälkäisten hyeenoiden edessä ilman, että möhlin pahasti.
Jostain syystä täällä kotopuolessa on nuo aikuiset ihmiset suhtautuneet kolmanteen sijaani, niin kuin se ei olisi ollut tarpeeksi. Itse olen ihan älyttömän tyytyväinen suoritukseeni. Sijoittuminen on aina merkinnyt minulle mm. seuraavaa asiaa: Sitä, että todistan itselleni jotain. Tosi tyhmää varmaan. Tai sitten ei? Joka tapauksessa, nyt on hyvä fiilis, vaikka itseasiassa en ole oikeastaan vieläkään tajunnut, mitä viikonloppuna tapahtui.
Ymmärtämiskykyä ja muistoja hämärsi luultavasti surkea määrä nukuttuja tunteja, mutta yksityiskohdathan voin sitten lapsenlapsille korvata tarinalla hurjista juhlista, joissa juotiin kamalasti rommia. ;)
Cosplaysuunnitelmilla palataan & hyvää juhannusta!
~Pumpkin
Koko tapahtumani oli sattuneesta syystä minulle kisateemainen, ja mikäli jollekulle on jäänyt epäselväksi, cossailin Pirates of the Caribbeanin Captain Jack Sparrowta, jolla viime Frostista lähtien päätin osallistua kesän Eurocosplay-karsintoihin.
 |
| kuva: Defia |
Pakertaminen alkoi jo jossain vaiheessa kevättä pienillä korjailuilla niihin pukuni osiin, joita minulla ei ollut aikomus vaihtaa. Asiat johtivat yhdestä toiseen, jolloin loppujen lopuksi toteutin pukuni lähes kokonaan kahdessa ja puolessa viikossa. Kahteen ja puoleen viikkoon mahtui myös yksi muutto ja siskon ylppärit, joita jouduin järjestelemään. Se piilotekosyistä. Pukuun jäi valmistumattomia osia, jotka olisi erittäin mielelläni jättänyt pois, elleivät ne olisi olleet myös osana esitystäni.
Jotain kummaa kuitenkin tapahtui, koska lauantai-illalla huomasin seisoskelevani kolmen parhaimmihn sijoittuneen joukossa nyt Lontoosen lähtevän Maija Melasen erityisen upean puvun ja ihan mahtavan toisen sijan saaneen Meri Laitisen kanssa. Minun on pahoiteltava todella pahaa jäätymistäni (huomasin jälkeen päin, että en tainnut kätellä tuomareita), koska kolmas sija tuli todella puskista. En muista kenen kisaajan kanssa tuli vonguttua noin kaksi minuuttia ennen palkintojenjakoa "Onks pakko jos ei haluu mennä tonne?" Lavalle saapastellessa tuli vissiin tippa linssiin ja leuka oli lattiassa aika pitkään.
Ihmisten kommenteista päätellen esitykseni oli toiminut juuri sillä tavalla, kuin olin ajatellutkin, vaikka se toi mukanaan myös minulle muutamia yllätyksiä niin hyvässä kuin pahassa. Yleisön huudattaminen suunnittelemattomissa kohdissa lieni plussaa, mutta mitäpä olisi Pumpkinin cosplayesitys ilman hajoavia proppeja tai lavasteita. Ilmeisesti kovin moni ei huomannut, mutta miekkani meni esityksessä muutamaankin osaan. Se kesti harjoitukset, mutta eipä näemmä sitten sen enempää. Good bye, the end. Kyseistä miekkaa, eikä miekkavyötä tulla koskaan enää näkemään, koska heitin ne pois heti bäkkärille päästyäni hymyissä suin.
Tässä vaiheessa tekstiä minun on ihan pakko päästä sanomaan, että sekä Maija että Meri ansaitsivat sijoittumisensa, mutta kaikki mukana olleet kisaajat olivat tasapainoisesti erittäin hyviä! Olisin keksinyt heti muutamankin ihanan ehdokkaan saamalleni kolmannelle sijalle.
Yleinen mieliala ei välttämättä ollut erityisen desuinen, koska olin tosiaan nukkunut perjantain ja lauantain välisenä yönä sen nolla tuntia. Keskittyminen herpaantui tuon tuosta mitä nyt sain kerättyä itseni lavalle pienten rituaalieni saattelemana. Kiitos kaikille bäkkäriläisille ja mammoille ja erityisesti Kizzy-mammalle, kun jaksoitte minua, valituksiani ja olitte joka tilanteessa auttamassa ja pitämässä huolta. Minulla oli aiemmin mainitusta syystä myös taipumus hukkailla lauantaina vaikka mitä asioita. Olin jo huomattavasti aikasemmin asennoitunut kisaan niin, että en mennyt edes yrittämään sijoittumista vaan tuottamaan kunnon shown yleisölle/selviytymään kolme minuuttia nälkäisten hyeenoiden edessä ilman, että möhlin pahasti.
Jostain syystä täällä kotopuolessa on nuo aikuiset ihmiset suhtautuneet kolmanteen sijaani, niin kuin se ei olisi ollut tarpeeksi. Itse olen ihan älyttömän tyytyväinen suoritukseeni. Sijoittuminen on aina merkinnyt minulle mm. seuraavaa asiaa: Sitä, että todistan itselleni jotain. Tosi tyhmää varmaan. Tai sitten ei? Joka tapauksessa, nyt on hyvä fiilis, vaikka itseasiassa en ole oikeastaan vieläkään tajunnut, mitä viikonloppuna tapahtui.
Ymmärtämiskykyä ja muistoja hämärsi luultavasti surkea määrä nukuttuja tunteja, mutta yksityiskohdathan voin sitten lapsenlapsille korvata tarinalla hurjista juhlista, joissa juotiin kamalasti rommia. ;)
Cosplaysuunnitelmilla palataan & hyvää juhannusta!
~Pumpkin
tiistai 28. toukokuuta 2013
keskiviikko 22. toukokuuta 2013
keskiviikko 1. toukokuuta 2013
Juhlapäivitys: Cossaaja ranttaa larppaamisen iloista
100 lukijaa!
 |
| Neville on juuri löytänyt Ronin pyörtyneenä porrastasanteelta. |
 |
| Ennustamista ja romantiikka. |
 |
| Vapaampi proppaaminen on toisinaan aivan ihanaa! |
P.s. Lukekaahan Päivän Profeetta I ja II!
perjantai 5. huhtikuuta 2013
11 haaste
Haaste
Säännöt
Kerro 11 asiaa itsestäsi
Vastaa haastajan 11 kysymykseen
Keksi 11 uutta kysymystä
Haasta 11 uutta bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa
Kerro kenet haastoit
Many faces of cosplayn Ane-ue, eli Milla uskaltautui haastamaan.
1. Rallattelen paraikaa, eli harrastan kaappilaulamista.
2. Ennen pelkäsin luontoa, nykyään osaan nauttia siitä.
3. Olin mielestäni kamalan pinnallinen kakara.
4. Ajattelen vakavissani kirjoittaa romaanin ja julkaista sen omakustanteisena.
5. Tulen helposti yksinäiseksi, mutta pidän yksinasumisesta.
6. Olen sinkku, come and get me.
7. Narnian tarinat = Raamattuni.
8. Olen suunnitellut opiskelevani taidetta vuoden artesaanikoulutukseni päätyttä, koska tarvitsen aikaa ajatuksilleni sekä tilaa itsetutkiskelulle.
9. Olen pakanahtava foliohattuhihhuli, joka vastaanottaa viestejä henkimaailmasta.
10. Tuntuu oudolta myöntää edellinen julkisesti kotokielisessä sosiaalisessa mediassa näin niin kuin ensimmäistä kertaa.
11. Larppaaminen ei ole mielestäni noloa. Sitä pitäisi harrastaa lisää ja kunnianhimoisemmin. Aion aloittaa kyseisen harrastuksen, vakavammin kun sille löytyy aikaa.
Haastajan kysymykset:
1.Mikä on paljastavin cosplay asusi? (plussaa kuvasta)
-Lulu. Tsekkaa sivupalkki.
2. Miehekkäin cosplaysi?
-Johnny Depp. Meikäläistä ihan oikeasti luultiin mieheksi. Sain kuolaavia naisia perääni.
3. Missä cosplayssa oli epämukavinta olla?
-Ei ole yhtä erottuvaa. Sparrown ensimmäinen bindaushässäkkä oli kieltämättä erittäin kivulias tapaus.
4. Mikä cosplaysi on vähiten suosikkisi ja miksi?
-Ciel Phantomhive. Mutta siitä ei kuulu puhua. (SHH!)
5.Onko sinulla koskaan mennyt mikään osa cosplayssasi rikki kesken conin? Jos on, mikä?
-Kai näitä on ollut jokunen tapaus, mutta oikeasti rikki mennyt juttu on ollut Sparrown piilukkopistooli. Se halkesi oikein kunnolla keskeltä.
6.Pienin budjettisi cosplayssa?
-30e, luulen. En vain muista missä puvussa!
7. Entä mikä on se kallein budjettisi?
- +300e valmistumaton WCS-puku, joka tulee vielä joskus käyttöön.
8. Mikä on pienin aika kun olet tehnyt kokonaisen asun?
-Kaksi ja puoli päivää. Se taisi olla D.Gray-Manin Miranda Lotto. Mekko, koru ja kengät eivät olleet mikään suuri haaste, vaikka puku olisikin alushametta todennäköisesti vielä kaivannut. Mulan valmistui neljässä päivässä.
9.Kriteerisi cosplayn valinnassa?
-Hahmo sopii kropalleni, hahmo on tarpeeksi tärkeä tai sykähdyttävä ja jokin puvun valmistamisessa tai visuaalisessa ulosannissa on koukuttavaa.
10. Mikä on ehdoton EI cosplay asussa?
-Bindaamattomuus mieshahmolla, jolla ei ole tissejä.
11. Mikä on kuumin asusi? (ei siis..hawt kuuma vaan oikeasti kuuma)
-Suottaapi olla Oogie Boogie Man. Oli nimittäin koko päätä ympäröivä vaahtomuovipeite.
Omat kysymykset:
1. Ketä haluaisit cossata, jos olisit vastakkaista sukupuolta?
2. Cosplayutopiasi?
3. Kokonaisuus vai yksityiskohdat?
4. Kuka on lempicossaajasi?
5. Minkälaisia asioita haaveilet saavuttavasi vielä cosplayurasi aikana?
6. Voisitko kuvitella pukevasi lapsesi tai eläimen cosplaypukuun?
7. Mikä on lempiosasi valmistaa cosplaypuvuissa?
8. Minkä asian kanssa menee yksinkertaisesti hermot pukua valmistaessa?
9. Mitä pelkäät cosplayssa tai coneissa?
10. Aasialaiset vai länkkärihahmot?
11. Minkä olet kokenut olleen jonkinlainen kohokohta cosplayharrastuksesi aikana?
Haastan seuraavat bloggaajat: Nyt ihan oikeasti loppui haastettavat, luulen. Joten tervetuloa, napatkaa toki, jos joku raukka on vain unohtunut välistä.
sunnuntai 17. maaliskuuta 2013
Olipa kerran elämä
Olipa kerran opiskelija 20-vee, joka tykkäsi kovasti pukeutua hassuihin vaatteisiin.
Sitten tuli vastaan elämä.
Ette usko, miten sydämeni vuotaa verta, koska en ole ehtinyt toteuttamaan itseäni harrastusteni kautta viime aikoina. Vastaan on tullut yhä kerääntyvä kasa koulutöitä, työssäoppiminen teatterilla, asiakastöitä, henkinen kasvaminen ja kodin rapautuva epä-zenmäinen tila. Ei ole muuten ollut aikaa edes haaveilla, että josko nyt blogiin jotain sisältöä laittaisi. Tässä vaiheessa on myös pakollista mainita, että loppuvuosi vaikuttaa vähintäänkin yhtä hektiseltä
Tämänkin päivityksen uskallan näpytellä vasta nyt, koska minulla on uutisia cosplayrintamalta ensimmäistä kertaa miljoonalta tuntuneeseen vuoteen:
Eurocosplayhahmoni on nyt päätetty. Lippu Desuun, check.
Ai mitä, eikö se ollut jo päätetty? Noh, kuten sanoin aiemmin, en haluaisi enää pistää kilpailuun sellaista pukua, joka ei näe päivänvaloa jossain toisessa tapahtumassa ennen sitä. Siispä hahmoa oli mietittävä realistisesti uudemman kerran. Sen verran voin tässä vaiheessa paljastaa, että tämä hahmo on minulle erittäin rakas ja läheinen, eikä työn määrästä varmasti ole puutetta, vaikka tapahtumaan tällä hetkellä näyttäisi olevan kolmekin kuukautta.
Siksipä Tampere Kuplii jää minun osiltani erittäin kunnianhimoittamasti siviilihengailutapahtumaksi, enkä edes hakenut cosplaymammaksi, vaikka vähän sitä suunnittelinkin. Näettepä sitten, miltä näytän seminormaalisti arkena (enkä siis juuri cosplaypukunsa riisuneena liimatukkaisena, cosplaymeikeissä ja verkkareissa heiluvana zombina).
Tähän arkiseen elämään kuuluu tällä hetkellä huoneen suursiivousta. Oli toisaalta ihan kiva tajuta, että yhteen opiskelijasolun huoneeseen ei mahdu koko cosplayelämä (eli ei oo ihan kokonaan mun syy) -> maalit, siveltimet, kankaat, langat, työkalut, peruukit, maskeeraustarvikkeet, ompelutilpehööri, askartelutarvikkeet, ihan-kaiken-varalta-säästän-tämän-krääsä jne... Kuvitelkaa näistä kaikista ihan kelvollisen kokoiset yhden harrastajan varastot viiden vuoden ajalta ja kuvitelkaa vielä tilanne, että niille ei ole olemassa säilytyslaatikoita, koska olet mielummin ajatellut kaupassa suklaata kuin muovikoreja.
Toisaalta. Voin olla ihan onnellinen, että minulta löytyy jonkin verran varastoja. On suoraan sanottuna kituuttamista, jos jokaisen puvun kohdalla ei ole varaa hankkia uusia työkaluja, jotta voi saada pari naulaa proppiinsa jne. Tiedän, että jollekkin kesälle pitäisi varmaan hankkia ihan oikeita töitä, että olisi sitten varaa ihan oikeasti cossaamiseen.
Pitipä tässä olla pointtikin. Kun edellisen puvun valmistamisesta tuntuisi olevan kauan aikaa, haluaa seuraavan pukunsa aloittaa puhtaalta pöydältä ja tehdä sen kunnolla. Puhtaalta. Tiedättehän, tehdä kunnolliset suunnitelmat muistikirjansivuille, järjestää suurimmat arkiset stressin aiheet pois alta. Puhdas, siisti ja järestetty huone on yksi cossin aloittamisen mukavuuksista. Ikään kuin näpertämisen luovat energiat virtaisivat tilassa kauniimmin.
Kuten jo moni on varmasti kuullut, Bakacon on peruutettu tältä vuodelta. Sitä ryhtyy äkisti miettimään, mitä tapahtumia minulle jää tälle vuodelle koettaviksi. Desucon, Tracon... Eräs minulle merkittävämpi Harry Potter -larppi, joka sisällyttää Neville Longbottom-cossin (joka on myös kyseisellä fandomilla minulle ensimmäinen laatuaan). Ehkäpä tänä vuonna olisi vuoroni kokeilla Assembly-messuja ja sen cosplaykisaa. Kaiken lisäksi Tracon tuskin on myöskään sellainen tapahtuma, jonne ehtisin tekemään yhtäkään pukua, koska noihin aikoihin olen jälleen työssäoppimassa ja aloittelemassa opinnäytetyötä, joka pitää minut kiireisenä vähintäänkin niissä määrin, mitä cosplay yleensä.
Saa nyt nähdä, mitä tästä suurellisuuksille suunnitellusta vuodesta nyt sitten lopulta tulee. EuroCosplay on kaikesta hässäkästä huolimasta selkeästi se, minne nykyhetkeni tähtää. Minä todella pidän tänä vuonna yritykselleni peukkuja. Tällä kertaa kisaaminen merkitsee minulle aivan älyttömästi ihan miltä tahansa kantilta asiaa haluaakaan lähteä tarkastelemaan. Ymmärrätte sitten paremmin, kun esittelen hahmoni!
Palaillaan,
Pumpkin~
Sitten tuli vastaan elämä.
 |
| Tällainen elämä. (Löydä kuvasta Yopen peruukki, 3p.) |
Ette usko, miten sydämeni vuotaa verta, koska en ole ehtinyt toteuttamaan itseäni harrastusteni kautta viime aikoina. Vastaan on tullut yhä kerääntyvä kasa koulutöitä, työssäoppiminen teatterilla, asiakastöitä, henkinen kasvaminen ja kodin rapautuva epä-zenmäinen tila. Ei ole muuten ollut aikaa edes haaveilla, että josko nyt blogiin jotain sisältöä laittaisi. Tässä vaiheessa on myös pakollista mainita, että loppuvuosi vaikuttaa vähintäänkin yhtä hektiseltä
Tämänkin päivityksen uskallan näpytellä vasta nyt, koska minulla on uutisia cosplayrintamalta ensimmäistä kertaa miljoonalta tuntuneeseen vuoteen:
Eurocosplayhahmoni on nyt päätetty. Lippu Desuun, check.
Ai mitä, eikö se ollut jo päätetty? Noh, kuten sanoin aiemmin, en haluaisi enää pistää kilpailuun sellaista pukua, joka ei näe päivänvaloa jossain toisessa tapahtumassa ennen sitä. Siispä hahmoa oli mietittävä realistisesti uudemman kerran. Sen verran voin tässä vaiheessa paljastaa, että tämä hahmo on minulle erittäin rakas ja läheinen, eikä työn määrästä varmasti ole puutetta, vaikka tapahtumaan tällä hetkellä näyttäisi olevan kolmekin kuukautta.
 |
| Peruukinpesuohje feat Google translator. Itkekää ja naurakaa. |
Siksipä Tampere Kuplii jää minun osiltani erittäin kunnianhimoittamasti siviilihengailutapahtumaksi, enkä edes hakenut cosplaymammaksi, vaikka vähän sitä suunnittelinkin. Näettepä sitten, miltä näytän seminormaalisti arkena (enkä siis juuri cosplaypukunsa riisuneena liimatukkaisena, cosplaymeikeissä ja verkkareissa heiluvana zombina).
Tähän arkiseen elämään kuuluu tällä hetkellä huoneen suursiivousta. Oli toisaalta ihan kiva tajuta, että yhteen opiskelijasolun huoneeseen ei mahdu koko cosplayelämä (eli ei oo ihan kokonaan mun syy) -> maalit, siveltimet, kankaat, langat, työkalut, peruukit, maskeeraustarvikkeet, ompelutilpehööri, askartelutarvikkeet, ihan-kaiken-varalta-säästän-tämän-krääsä jne... Kuvitelkaa näistä kaikista ihan kelvollisen kokoiset yhden harrastajan varastot viiden vuoden ajalta ja kuvitelkaa vielä tilanne, että niille ei ole olemassa säilytyslaatikoita, koska olet mielummin ajatellut kaupassa suklaata kuin muovikoreja.
Toisaalta. Voin olla ihan onnellinen, että minulta löytyy jonkin verran varastoja. On suoraan sanottuna kituuttamista, jos jokaisen puvun kohdalla ei ole varaa hankkia uusia työkaluja, jotta voi saada pari naulaa proppiinsa jne. Tiedän, että jollekkin kesälle pitäisi varmaan hankkia ihan oikeita töitä, että olisi sitten varaa ihan oikeasti cossaamiseen.
Pitipä tässä olla pointtikin. Kun edellisen puvun valmistamisesta tuntuisi olevan kauan aikaa, haluaa seuraavan pukunsa aloittaa puhtaalta pöydältä ja tehdä sen kunnolla. Puhtaalta. Tiedättehän, tehdä kunnolliset suunnitelmat muistikirjansivuille, järjestää suurimmat arkiset stressin aiheet pois alta. Puhdas, siisti ja järestetty huone on yksi cossin aloittamisen mukavuuksista. Ikään kuin näpertämisen luovat energiat virtaisivat tilassa kauniimmin.
 |
| Mystinen ote muistikirjani sivuilta. |
Saa nyt nähdä, mitä tästä suurellisuuksille suunnitellusta vuodesta nyt sitten lopulta tulee. EuroCosplay on kaikesta hässäkästä huolimasta selkeästi se, minne nykyhetkeni tähtää. Minä todella pidän tänä vuonna yritykselleni peukkuja. Tällä kertaa kisaaminen merkitsee minulle aivan älyttömästi ihan miltä tahansa kantilta asiaa haluaakaan lähteä tarkastelemaan. Ymmärrätte sitten paremmin, kun esittelen hahmoni!
Palaillaan,
Pumpkin~
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
Cosplayblogit (Suomessa)
Kas. Vuosi vaihtui. Onneksi olkoon, selvisit maailmanlopusta. Ehkä ihmettelet, miksi Cirque du cosplayssa ei ole kuulunut Gaalapäivityksiä. Tähän on kaksi syytä: A) en kirjoita mitään, mikä tulee pakottamalla B) en ole juuri kyseisen aiheen pohdiskeluun edelleenkään valmis.
Sen sijaan, ajattelin tällä kertaa avata hieman cosplayblogifilosofioitani.
Suomalaisten cosplayblogistejen keskiarvoinen määritelmä = Henkilö, joka harrastaa cosplayta ja valmistaa vuodessa vähintään yhden uuden puvun. Harrastuksen aloittamisesta ennen blogia on enemmän kuin vuosi. Käy tapahtumissa, kerää kuvia siellä käyttämistään cosseista blogiinsa ja kirjoittaa tapahtumasta ja mitä teki siellä. Blogin ulkoasusta käy ilmi jokin kuva/kuvia, joissa cossaajablogisti kokee näyttävänsä tarpeeksi edustavalta yhdessä lukuisista karnevaalipuvuistaan. Pitkin vuotta ripotellaan paljon kuvia tulevista cosplaysuunnitelmista, jotka eivät välttämättä edes toteudu.
Disclaimer: Määritelmä on koottu käyttämällä havainnointikykyä, ei tilastoja.
Seuraan tällä hetkellä Bloggerin kautta noin 50:tä cosplayblogia, joista yli 95% on suomalaisia. Tämä kertoo jotain suomalaisen cosplayskenen blogikeskeisyydestä tapahtumien ulkopuolella ja ehkä jonkin verran niiden sisälläkin. Aloittaessani bloggaamisen lempiharrastukseni aiheella minulle luotiin kuvaa, että cosplaybloggaaminen ei kuulu kaikille ja jos sul ei oo oikeesti mitään sanottavaa tai jaettavaa, niin sitten sellaista olisi ollut turha perustaakaan.
Omalta osaltani haluaisin pikemminkin kannustaa luomaan oman blogin, jos siltä tuntuu. Cosplayblogia ei kannata perustaa vain mielistelläkseen, vaan sen sijaan käyttää sitä tismalleen omiin tarpeisiinsa, jos niitä on. Tarve voi olla jokin muukin kuin vaikuttaa skenen asioihin! Esimerkiksi nauttisin, jos joku perustaisi sarjakuvablogin cosplaytoilailuistaan ihan omaksi huvikseen (nyt on myönnettävä, että tällaista on tullut aina välillä jopa harkittua.) Jokatapauksessa, kenenkään ei ole pakko lukea blogiasi, joten aina ei ole paikallaan miettiä miellytätkö blogisi sisällöllä juuri jotain tiettyä henkilöä tai kohderyhmää. Ei ole pakko päivittää joka viikko tai kuukausi. Jos koet lukijoiden olemassa olon tärkeänä, pidä huolta, että silloin kun blogisi hengittää, annat lukijoillesi jonkin syyn tai syötin, jolla he pysyvät mukana kyydissäsi. Ja nyt on myöskin korostettava, että ei ole huomiohuorausta keskittyä blogissa itseensä. Minne virta kuljettaa, on minun neuvoni.
Paineita saattaa aiheuttaa, että cosplayblogisteilla on keskenään mahdollisuus tavata toisensa, kuten taustalla varmasti tiedostetaan. Listallani ei taida olla yhtäkään tapausta, joka ei kulkisi samoissa tapahtumissa, piireissä (tai ainakin piirin piireissä) ja ohjelmissa kuin minäkin. Meillä on yhteinen kiinnostuksen kohde. Cosplay. Ja Suomi on pieni maa. On selvää, että tässä vaiheessa cosplayn pääpaino ei vielä koskaan ole ollut harrastaa sitä esimerkiksi kunnittain, vaan kaikki tiet vievät yleensä tapahtumiin. Kaikki lukijat eivät välttämättä ole cossaajia, mutta heistäkin yllättävän moni voinee tapahtumassa osoittaa sormellaan kenen blogeja arkenaan lukee. Siinä mielessä kullakin cosplaybloggaajalla on harteillaan suuri vastuu kaiken blogiformaatin tuoman vapauden rinnalla. Ehkä juuri siksi kovin kärkkääseen keskusteluun tietyistä aiheista harvoin ryhdytäänkään. Minä ainakin mielelläni myönnän, etten kovin helposti lähde sörkkimään muurahaispesää, vaikka mieli tekisi.
Sen sijaan cosplaybloggaajilla on taipumus tyytyä tekemään tylsiä päivityksiä, joissa kaikissa toistetaan samaa kaavaa ja kopioimalla muiden tyyliä pelataan varman päälle. Vanhat aiheet otetaan väärällä tavalla (eli kopioimalla) esiin ja ne saavat turhan helposti apinoimisen ja puhkikuluttajan leiman. SIKSI tässä pari vinkkiä, joilla tärkeätkään jo-käytetyt aiheet eivät sula massan joukkoon.
1. Jos tiedät jonkun kirjoittaneen aiheesta aiemmin, tuo se ilmi tai mainitse kuka on ottanut sen aiemmin esille.
2. Koita tuoda tekstiisi jotain uutta. Jos uutta tietoa on kovin vähän, onko järkevää jälleen kopioida jo nähtyä ja kuultua ja ujuttaa sekaan vain pari tuomaasi uutta pointtia? Tiivistä aihetta ja tee siitä syvällisempi käsittely, jos taivut edelliseen.
3. Älä aina mieti, mitä muutkin tekevät tai mielestäsi haluavat kuulla. Mitä näkemyksiä ja kokemuksia sinulla on hallussasi, joita ei olla vielä tuotu esiin muissa cosplayblogeissa? Aiheita ja ideoita kyllä on, tekosyyt siis sikseen ja alkakaa luoviksi!
Noudattaen aiempaa esimerkkiä otan esille aiheen, jonka pampampaa --- Rimppu nosti aivan hiljattain esille. Koska puheenaihe on hyvin tuore, name droppaamiseen oli hyvä syy. Annetaan propsit aloittajalle. Ja aihe taas on --- pampampaa --- itse name droppailu! Katsokaas, kyseistä ilmiötä on vaihteeksi hyvä puolustaa. Haluan poistaa name droppailun blogeista negatiivisena ilmiönä ja sen sijaan muuttaa sen neutraaliksi tai peräti positiiviseksi ilmiöksi.
Name droppailussa ei pitäisi olla mitään hävettävää. Siihen pitäisi suhtautua niin, että kun pudotan tekstin joukkoon n i m i ä, se on tarkoitettu mainokseksi dropatulle ihmiselle. Ehkä juuri dropattu henkilö sai juuri uuden lukijan tekosi johdosta (oli sitten entuudestaan kuinka luettu blogisti tahansa). Tässä kohtaa tuleekin usein niitä väärinkäsityksiä/väärinkäytöksiä. Luovutaan niistä kokonaan, jookos kookos? Muutenkin pelkästään blogittomien ihmistenkin mainitsemisen paheksuminen on perseestä. Lisätäänpäs name droppailulle symbolisesti sensuuri ja demonstroidaan asiaa:
"---illalla lähdettiin vielä jatkoille cossit päällä *****n ja *****n kanssa ja oli ihan hiton hyvä meininki!"
"---lempparicossajani kisassa oli ehdottomasti se joka voitti, mutta enhän minä mitenkään voi linkata sen blogia tähän, kun te tunnette sen kuitenkin kun se voitti ja se on oikeesti muutenkin aika fame."
Ihan oikeasti. Mikä ihmisiä vaivaa-a?! Tiettyjen toimintojen välttäminen välttyäkseen nuoleskelijan ja pyrkyrin maineelta osoittaa mielestäni vain takaisin välttelijään. Erittäin suomalaisluontoista, sanon minä.
Lopuksi listattuna muutama cosplayblogi, joita kantsii lukea enemmän, eivätkä ehkä vielä ole ennättäneet omalle lukulistallesi:
Cosplay syndrooma
Päivityksiä ei saa kovin montaa kertaa vuoden aikana, mutta sitäkin enemmän asiaa!
Lily of Lilian
Vielä suhteellisen tuore blogi Ilseltä, joka on yritteliäs sekä varsinainen söpistelyn keskus.
Kankaita ja kuumaliimaa
Herkullisia WIP-päivityksiä.
Serious Business
Koska Maijua ei voi olla missään liikaa. Erittäin inspiroivat WIP-kuvat ja päivitykset.
Outoa Ompelua
Hiljalleen aktivoitunut cosplayblogi, jossa paljon länkkärihahmonannaa.
Hanskun cosplay ahdistukset
Tasapainoisesti pukuedistystä pinoavia tekstejä sekä jatkuvasti kehittyvää sisältöä.
Voisin olla sun äitis
Uudehko blogi, mutta vanha tekijä, joka osaa hommansa.
Casualty cosplay
Ihanat cossaajat, ihania kuvia sekä hyödyllisiä tutoriaaleja.
Sen sijaan, ajattelin tällä kertaa avata hieman cosplayblogifilosofioitani.
Suomalaisten cosplayblogistejen keskiarvoinen määritelmä = Henkilö, joka harrastaa cosplayta ja valmistaa vuodessa vähintään yhden uuden puvun. Harrastuksen aloittamisesta ennen blogia on enemmän kuin vuosi. Käy tapahtumissa, kerää kuvia siellä käyttämistään cosseista blogiinsa ja kirjoittaa tapahtumasta ja mitä teki siellä. Blogin ulkoasusta käy ilmi jokin kuva/kuvia, joissa cossaajablogisti kokee näyttävänsä tarpeeksi edustavalta yhdessä lukuisista karnevaalipuvuistaan. Pitkin vuotta ripotellaan paljon kuvia tulevista cosplaysuunnitelmista, jotka eivät välttämättä edes toteudu.
Disclaimer: Määritelmä on koottu käyttämällä havainnointikykyä, ei tilastoja.
Seuraan tällä hetkellä Bloggerin kautta noin 50:tä cosplayblogia, joista yli 95% on suomalaisia. Tämä kertoo jotain suomalaisen cosplayskenen blogikeskeisyydestä tapahtumien ulkopuolella ja ehkä jonkin verran niiden sisälläkin. Aloittaessani bloggaamisen lempiharrastukseni aiheella minulle luotiin kuvaa, että cosplaybloggaaminen ei kuulu kaikille ja jos sul ei oo oikeesti mitään sanottavaa tai jaettavaa, niin sitten sellaista olisi ollut turha perustaakaan.
Omalta osaltani haluaisin pikemminkin kannustaa luomaan oman blogin, jos siltä tuntuu. Cosplayblogia ei kannata perustaa vain mielistelläkseen, vaan sen sijaan käyttää sitä tismalleen omiin tarpeisiinsa, jos niitä on. Tarve voi olla jokin muukin kuin vaikuttaa skenen asioihin! Esimerkiksi nauttisin, jos joku perustaisi sarjakuvablogin cosplaytoilailuistaan ihan omaksi huvikseen (nyt on myönnettävä, että tällaista on tullut aina välillä jopa harkittua.) Jokatapauksessa, kenenkään ei ole pakko lukea blogiasi, joten aina ei ole paikallaan miettiä miellytätkö blogisi sisällöllä juuri jotain tiettyä henkilöä tai kohderyhmää. Ei ole pakko päivittää joka viikko tai kuukausi. Jos koet lukijoiden olemassa olon tärkeänä, pidä huolta, että silloin kun blogisi hengittää, annat lukijoillesi jonkin syyn tai syötin, jolla he pysyvät mukana kyydissäsi. Ja nyt on myöskin korostettava, että ei ole huomiohuorausta keskittyä blogissa itseensä. Minne virta kuljettaa, on minun neuvoni.
Paineita saattaa aiheuttaa, että cosplayblogisteilla on keskenään mahdollisuus tavata toisensa, kuten taustalla varmasti tiedostetaan. Listallani ei taida olla yhtäkään tapausta, joka ei kulkisi samoissa tapahtumissa, piireissä (tai ainakin piirin piireissä) ja ohjelmissa kuin minäkin. Meillä on yhteinen kiinnostuksen kohde. Cosplay. Ja Suomi on pieni maa. On selvää, että tässä vaiheessa cosplayn pääpaino ei vielä koskaan ole ollut harrastaa sitä esimerkiksi kunnittain, vaan kaikki tiet vievät yleensä tapahtumiin. Kaikki lukijat eivät välttämättä ole cossaajia, mutta heistäkin yllättävän moni voinee tapahtumassa osoittaa sormellaan kenen blogeja arkenaan lukee. Siinä mielessä kullakin cosplaybloggaajalla on harteillaan suuri vastuu kaiken blogiformaatin tuoman vapauden rinnalla. Ehkä juuri siksi kovin kärkkääseen keskusteluun tietyistä aiheista harvoin ryhdytäänkään. Minä ainakin mielelläni myönnän, etten kovin helposti lähde sörkkimään muurahaispesää, vaikka mieli tekisi.
Sen sijaan cosplaybloggaajilla on taipumus tyytyä tekemään tylsiä päivityksiä, joissa kaikissa toistetaan samaa kaavaa ja kopioimalla muiden tyyliä pelataan varman päälle. Vanhat aiheet otetaan väärällä tavalla (eli kopioimalla) esiin ja ne saavat turhan helposti apinoimisen ja puhkikuluttajan leiman. SIKSI tässä pari vinkkiä, joilla tärkeätkään jo-käytetyt aiheet eivät sula massan joukkoon.
1. Jos tiedät jonkun kirjoittaneen aiheesta aiemmin, tuo se ilmi tai mainitse kuka on ottanut sen aiemmin esille.
2. Koita tuoda tekstiisi jotain uutta. Jos uutta tietoa on kovin vähän, onko järkevää jälleen kopioida jo nähtyä ja kuultua ja ujuttaa sekaan vain pari tuomaasi uutta pointtia? Tiivistä aihetta ja tee siitä syvällisempi käsittely, jos taivut edelliseen.
3. Älä aina mieti, mitä muutkin tekevät tai mielestäsi haluavat kuulla. Mitä näkemyksiä ja kokemuksia sinulla on hallussasi, joita ei olla vielä tuotu esiin muissa cosplayblogeissa? Aiheita ja ideoita kyllä on, tekosyyt siis sikseen ja alkakaa luoviksi!
Noudattaen aiempaa esimerkkiä otan esille aiheen, jonka pampampaa --- Rimppu nosti aivan hiljattain esille. Koska puheenaihe on hyvin tuore, name droppaamiseen oli hyvä syy. Annetaan propsit aloittajalle. Ja aihe taas on --- pampampaa --- itse name droppailu! Katsokaas, kyseistä ilmiötä on vaihteeksi hyvä puolustaa. Haluan poistaa name droppailun blogeista negatiivisena ilmiönä ja sen sijaan muuttaa sen neutraaliksi tai peräti positiiviseksi ilmiöksi.
Name droppailussa ei pitäisi olla mitään hävettävää. Siihen pitäisi suhtautua niin, että kun pudotan tekstin joukkoon n i m i ä, se on tarkoitettu mainokseksi dropatulle ihmiselle. Ehkä juuri dropattu henkilö sai juuri uuden lukijan tekosi johdosta (oli sitten entuudestaan kuinka luettu blogisti tahansa). Tässä kohtaa tuleekin usein niitä väärinkäsityksiä/väärinkäytöksiä. Luovutaan niistä kokonaan, jookos kookos? Muutenkin pelkästään blogittomien ihmistenkin mainitsemisen paheksuminen on perseestä. Lisätäänpäs name droppailulle symbolisesti sensuuri ja demonstroidaan asiaa:
"---illalla lähdettiin vielä jatkoille cossit päällä *****n ja *****n kanssa ja oli ihan hiton hyvä meininki!"
"---lempparicossajani kisassa oli ehdottomasti se joka voitti, mutta enhän minä mitenkään voi linkata sen blogia tähän, kun te tunnette sen kuitenkin kun se voitti ja se on oikeesti muutenkin aika fame."
Ihan oikeasti. Mikä ihmisiä vaivaa-a?! Tiettyjen toimintojen välttäminen välttyäkseen nuoleskelijan ja pyrkyrin maineelta osoittaa mielestäni vain takaisin välttelijään. Erittäin suomalaisluontoista, sanon minä.
Lopuksi listattuna muutama cosplayblogi, joita kantsii lukea enemmän, eivätkä ehkä vielä ole ennättäneet omalle lukulistallesi:
Cosplay syndrooma
Päivityksiä ei saa kovin montaa kertaa vuoden aikana, mutta sitäkin enemmän asiaa!
Lily of Lilian
Vielä suhteellisen tuore blogi Ilseltä, joka on yritteliäs sekä varsinainen söpistelyn keskus.
Kankaita ja kuumaliimaa
Herkullisia WIP-päivityksiä.
Serious Business
Koska Maijua ei voi olla missään liikaa. Erittäin inspiroivat WIP-kuvat ja päivitykset.
Outoa Ompelua
Hiljalleen aktivoitunut cosplayblogi, jossa paljon länkkärihahmonannaa.
Hanskun cosplay ahdistukset
Tasapainoisesti pukuedistystä pinoavia tekstejä sekä jatkuvasti kehittyvää sisältöä.
Voisin olla sun äitis
Uudehko blogi, mutta vanha tekijä, joka osaa hommansa.
Casualty cosplay
Ihanat cossaajat, ihania kuvia sekä hyödyllisiä tutoriaaleja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)