Lulu, Desucon, Euro Cosplay: Tylsästi ja kuvattomasti

Hei palleroiset,

En olekaan vähää aikaan päivittänyt, mikä on tilanne Luluni kanssa ja syy, miksi haluan tehdä sen juuri nyt, on se, että sain kauhean motivaatiopotkun, muokkailtuani juuri turkistani.

Ette ikinä arvaa millaisessa käsityökoulucosplaypyörityksessä olen ollut nämä viime viikot. Eilen koulullani pidettiin myös muotinäytös, jonka järjestäminen vaatii paljon enemmän vaivaa kuin ikinä uskoisi. Tällaiset jutut ovat vieneet aivan hirvittävästi aikaa ja voimia siltä kaikista olennaisimmalta asialta, johon kaikki suunnitelmani ovat tänä keväänä tähdänneet. Desuconiin on ALLE KAKSI VIIKKOA ja pukuni on aika pahasti vielä osissa ja kesken. En vielä ole menettänyt toivoani, vaikka aika pelottavalta tämä projekti tällä hetkellä vielä tuntuukin.

Mutta, saanen kertoa jotain hyvin jännittävää. Vaikka minulla ei ole nyt osin tarkoituksellisesti puvusta yhtään wip-kuvaa, alkaa se näyttää jo aikas pirun hyvältä, kaikki verrattuna viime syksyn yritelmään. Ette ikinäikinäikinä voi arvata tätä muodon muutosta vanhan ja uuden välillä. Jos viime syksyn Lulu vastasi edistykseltään vaikkapa Tampere-Turku väliä sen kaikista ensimmäisen rötisköni rinnalla, niin minä olen nyt Tokiossa näin liioitellusti sanottuna. Innostuttaa yli paljon. Kaikki muokatut asiat ovat juuri nyt mielestäni todella hyviä. En tiedä riittääkö se sijoittumiseen, koska joka vuosi on ollut todella kovan luokan kilpailijoita pelissä, mutta hitto vie, minusta tuntuu, että kerrankin annan kovan vastuksen ja minä, siis MINÄ, angstinen, itsekriittinen, oma orjapiiskurini, aion olla tyytyväinen pukuuni ja tiedän, että niin myös ne, jotka tuntevat kehitykseni cosplayn saralla.

Tämähän ei yksissään kerro vielä lainkaan sitä, että loppumatka juuri tuon ajanpuutteen vuoksi tulisi sujumaan ongelmitta, mutta minulla on nyt todella hyvä fiilis ja tuntuma tähän aloitettuun korjailuprojektiin.

Muutamia muutoksia onkin tähän tullut jo matkalla suunnitelmiini verrattuna. Minun piti valmistaa ihan uusi korsetti ja turkis pukua varten, mutta sitten tuli se jokin pikku sysäys katsoa noita vanhoja vielä kerran. Huomasin, että turkis oli aivan täydellisen muokkauskelpoinen kaveri, kun aloin pohtia, mitä asioita siinä meni pieleen. Gaalan tuomaroinneissa sain aivan loistavia vinkkejä korsetin parantelemiseen, joita minun sitten piti soveltaa ihka uuteen korsettiin. Tässä vanhassa on kuitenkin tuo tekstuurin käyttö mielestäni jotain todella onnistunutta ja aika on kortilla, joten nyt sitten kuvittelisin, että ammattiopistossa keräämilläni taidoilla kykenen tekemään nuo korjailut suuremmitta ongelmitta tuohon vanhaan.

Tähän mennessä olen tehnyt pientä ja suurta korjailua koruilleni, otsikselleni ja Mooglelle. Valmistin tämän lisäksi ihan uuden sukkanauhan ja sen kaveriksi ihanan jännän aluspuvun, joka estää väärien paikkojen vilkkumisen puvun sisästä. Vidinan muokkailu on vielä ihan alkuvaiheilla, mutta onpa sekin jo saanut hieman ihmismäisempiä piirteitä. Myöskin kehdon väri tulee tällä kertaa olemaan oikea, eli violetti (muita muokkauksia saa sekin). Tämän päivän omista tuolle korsetille ja turkikselleni. :3 Näiden jälkeenhän on yläosa miltein kasassa.

Esityksestäni haluan kertoa teille pienen spoilaavan sanasen. Nimittäin, aion käyttää samaa ääniraitaa kuin CosplayGaalassa, nyt vain olen tehnyt pieniäsuuria muutoksia esitykseeni ja toisena muutoksena myös sen, että en aio pilata elämystä hajottamalla lavalla pukuani, kaatamalla Mogiani tai lörtsäyttelemällä lavasteitani. Kuulkaa itseironian määrää. Mutta esitys on siis hieman eritasoa, lupaan sen.


Desussa nähdään!

Pumpkin

Haetaan avustajaa!

Etsin Euro Cosplay -kisaan avustajaa, joka voi huolehtia niin lavasteen siirtämisestä paikasta toiseen itse Desuconissa, kuin tarvittaessa esimerkiksi korsetin kiristyksessä ja hiuskuontalon korjaamisessa vähintään itse kisan ajan.

Korvaan tämän jollain paremmalla kuin luonnossa maksamisella, nimittäin tätä tulevaa reipasta Pumpkinin assaria lahjotaan tapahtumassa pizzalla! Olen yliotettu ensimmäisestäkin avunhippusesta, kiitos jo etukäteen! :) Kaikki lähestymiset aiheesta voit lähettää osoitteeseen henniinaisoaho@hotmail.fi

Psst! Vaikka sisältö ei ole mitään uutta, Esirippuun on ilmestynyt materiaalia, jota tullaan lisäämään sinne myös vastedes, kun cosplayesityksiä kertyy.

Lulu WIP kuvasia

 Kas tästä ne helmakoristeet sitten lähtevät! Ajatuksena on maalata kuviot ja sitten vielä kerran tikata tiheän tiheällä siksakilla/tussata ääriviivat, jotta tulisi nätti siisti lopputulos. Päädyinkin lopulta keinonahkaan, koska Eurokangas ja vaalea puuvillasatiinin löytäminen = trollejen trolli.

Lähtölaukaisu!

Tuplapeilaus nykytilanteesta.

 Helei!


Koulujutut ovat jo paremmassa jamassa ja yhdet historialliset tanssiaset pyörähdetty nyrjähdyksen kautta voittoon. Täten voin siis vapaasti suorittaa lähtölaukaisun Euro Cosplay -puvun suhteen. Katsotaan, mitä täältä löytyy.....

Gaalassa '11 keinonahka flöpflöp.

Puku näyttää paremmalta, mitä muistin tuossa peilin kautta otetussa ylimmässä kuvassa, jonka tänään otin. Arvatkaa mitä olen tajunnut? Pelkästään asettamalla puvun oikein (muistakaamme, miten kiireessä edellinen pukeutuminen tapahtui) ainakin alaosa näyttää paremmalta melkein över 9000. Sen lisäksi laitoin jalkaani kahdentoistasentin korot pidentämään mittasuhteita. Ja jos oikein muistan, minun piti käyttää korkkareita jo Gaalassa, mutta jostain syystä se jäi. Arvatkaa, mitä olen vielä muuttanut tuohon peilikuvaan? Avainsanoja ovat laahus ja metallivanne. Näyttää oikeasti todella hyvältä, vaikka sivuprofiilittomuus ei nyt välitäkään tätä asiaa ylimmässä kuvassa.

Häiritsevä otsis on häiritsevä.

 Le sukkanauha taas oli ennen kisaa upea, mutta olin monta kuukautta niin sairaan tyhmä, etten mennyt kiinnittämään sitä pohjaksi tarkoitettuihin ihonvärisiin sukkahousuihin. Mikä idiootti olenkaan. Siksi sukkaa ei Gaalassa juuri nähty ja sen kohtalo on pitkälti alla näkyvä. Derp.

Yhyy, katsokaa mitä sille kävi.

Mitä aion tälle näkemällenne tehdä? Noh, sukkanauhasta en jaksaa jauhaa sen enempää, kuin että korjaan sen, mutta vaikka tuossa kuvassa vyöt näyttävätkin ehkä hyviltä, (huomatkaa, että ylimmässä lähdekuvassa on mallinnettu vyöt väärin!) mutta niiden maalit vaativat tosissaan korjailuja. Liimatahroja on poistettava ja pikkuosasia lisättävä. Yksi vyö saa kokea tikkauslangan ja teollisuusompelukoneen kovan hampaan. Keinonahkaan aiemmin mainittu tukikangas ja pinta saa tekstuurin joko A) maalamalla B) askarteluliimatekniikalla C)"pakottamalla". Harmittaa, jos en tekstuuria ehtisikään saamaan aikaan.

Irrotin muuten toissa päivänä aika väkivaltaisesti helmojen koristereunukset, joista on tulema aplikaatioita. Olen pähkäillyt jo vuodesta 2008, onko Lulun puvun alaosasta/laahusasiasta mahdollista tehdä sen muotoista, miltä se peleissäkin näyttää ilman siihen kuulumattomia saumoja. Tätä epäilystä ovat vahvistaneet kymmenet muut Lulu-cossaajat. Vastaus kuitenkin on: On se mahdollista! Arvatkaa vain, kuinka tyytyväinen olen. Jejejejeje. Kyllä se tästä lähtee.



Kuuluilemisiin,


Pumpkin

Keinonahan tekstuurin pohdintaa ja kokeilua

Heipat, lukijani.

Kuten viime viikolla päätin, Lulu on jo potkaistu paranteluprojektina käyntiin. Ensimmäisenä mietin, mitkä asiat vaativat korjausta, sitten tutkin pukuani ja totesin muutamia faktoja. Kuten että aion tehdä vielä kolmanen turkisyritelmän, sekä toteuttaa pari juttua, jotka ovat olleet suunnitelmissa ihan Lulun ensiaskeleista lähtien. Yksi näistä asioista on koristereunusten tekeminen ns. "oikeaoppisesti", ei pelkästään maalamalla illuusioita kankaalle rahan puutteessa. Koristereunukset tulevat koostumaan, mikäli vain mahdollista satiinista, kankaiden välissä ohuehko vanulevykerros ja sitten tikkaukset kuvioiden reunoihin. Mikäli vain on mahdollista, tämä on tuleva toteutustapa.

Toinen laaja-alainen muutos pukuun on alaosan nahan tekstuuri. Maalaamalla Eurokankaan Bonn-keinonahkaa ei saanut aikaan mitään muuta kuin jonkun sadetakkikankaan imitaatiota, joten ajattelin pistää kokeiluksi. Missän vaiheessahan en ollut vielä löytänyt mitään Lulun puvun nahkaa lähellekkään muistuttavaa, joten päätin, että minä opin tai itken ja opin valmistamaan jotain sen tyyppistä itse. Ensimmäinen kokeilu:

 

Oikealla alkuperäinen materiaali, vasemmalla muokattuna. Pinnan valmistin levittämällä siihen kerroksen askarteluliimaa ja annettuani kuivua sen hetken, piirtelin pintaan hieman sattumanvaraisesti ristikkomaista kuviota puutikun kärjellä. Sen jälkeen föönasin liiman pinnan kuivaksi ja maalasin päälle (joka ei tuossa kuvassa ole muuten ihan joka kohdasta vielä täysin kuivana). Lopputulos on lupaava, mutta edessä on ongelmia. Koska Bonn-keinonahka on liukaspintaista liima tulee paikoin lohkeilevistä kohdista repeämään ja jättämään pienempiä tai suurempia aukkoja. En vielä tiedä, kuinka paljon pinnan ensin karhentaminen auttaa, mutta tämä saattaa olla pieni uhraus, jonka joudun nahan pinnan vuoksi tekemään. Kokeilin nyt suihkuttaa pohjalle hiuslakkaa, koska vuosia sitten onnistuin pilaamaan nykyiset silmälasini cosplayperuukkiani stailatessa. Hiuslakka kun ei lähtenyt edes tärpätillä linsseistä irti. Siispä jos lakka kiinnittyy yhtä tiukasti nahkaan, saattaa olla toiveissa, että liima tarttuisin sen pintaan paremmin, eikä lohkeilisi yhtä pahasti.On kuitenkin hyvin mahdollista, että viimeisin ei toimi toivotulla tavalla.

Nyt on kello jo onnekkaasti sen verran, että taidan tästä painua tutimaan. Huomenna sitten alkanee hihojen ja helman uusi kaavoitus, jotta kuvioista tulisi tällä kertaa juuri oikean näköiset ja siistit.

Adios,

Pumpkin

Euro Cosplayn kohtalo

Koska olen näemmä aika kitkutteleva itseni ilmaisija, suosittelen katsomaan videon tosiaan loppuun. Ja pahoittelut videon laadusta! Pitäisi saada joskus kunnon kamera. Tai vaikka se kohtuullinen kamera vain toimimaan.