Lulu, Desucon, Euro Cosplay: Tylsästi ja kuvattomasti

Hei palleroiset,

En olekaan vähää aikaan päivittänyt, mikä on tilanne Luluni kanssa ja syy, miksi haluan tehdä sen juuri nyt, on se, että sain kauhean motivaatiopotkun, muokkailtuani juuri turkistani.

Ette ikinä arvaa millaisessa käsityökoulucosplaypyörityksessä olen ollut nämä viime viikot. Eilen koulullani pidettiin myös muotinäytös, jonka järjestäminen vaatii paljon enemmän vaivaa kuin ikinä uskoisi. Tällaiset jutut ovat vieneet aivan hirvittävästi aikaa ja voimia siltä kaikista olennaisimmalta asialta, johon kaikki suunnitelmani ovat tänä keväänä tähdänneet. Desuconiin on ALLE KAKSI VIIKKOA ja pukuni on aika pahasti vielä osissa ja kesken. En vielä ole menettänyt toivoani, vaikka aika pelottavalta tämä projekti tällä hetkellä vielä tuntuukin.

Mutta, saanen kertoa jotain hyvin jännittävää. Vaikka minulla ei ole nyt osin tarkoituksellisesti puvusta yhtään wip-kuvaa, alkaa se näyttää jo aikas pirun hyvältä, kaikki verrattuna viime syksyn yritelmään. Ette ikinäikinäikinä voi arvata tätä muodon muutosta vanhan ja uuden välillä. Jos viime syksyn Lulu vastasi edistykseltään vaikkapa Tampere-Turku väliä sen kaikista ensimmäisen rötisköni rinnalla, niin minä olen nyt Tokiossa näin liioitellusti sanottuna. Innostuttaa yli paljon. Kaikki muokatut asiat ovat juuri nyt mielestäni todella hyviä. En tiedä riittääkö se sijoittumiseen, koska joka vuosi on ollut todella kovan luokan kilpailijoita pelissä, mutta hitto vie, minusta tuntuu, että kerrankin annan kovan vastuksen ja minä, siis MINÄ, angstinen, itsekriittinen, oma orjapiiskurini, aion olla tyytyväinen pukuuni ja tiedän, että niin myös ne, jotka tuntevat kehitykseni cosplayn saralla.

Tämähän ei yksissään kerro vielä lainkaan sitä, että loppumatka juuri tuon ajanpuutteen vuoksi tulisi sujumaan ongelmitta, mutta minulla on nyt todella hyvä fiilis ja tuntuma tähän aloitettuun korjailuprojektiin.

Muutamia muutoksia onkin tähän tullut jo matkalla suunnitelmiini verrattuna. Minun piti valmistaa ihan uusi korsetti ja turkis pukua varten, mutta sitten tuli se jokin pikku sysäys katsoa noita vanhoja vielä kerran. Huomasin, että turkis oli aivan täydellisen muokkauskelpoinen kaveri, kun aloin pohtia, mitä asioita siinä meni pieleen. Gaalan tuomaroinneissa sain aivan loistavia vinkkejä korsetin parantelemiseen, joita minun sitten piti soveltaa ihka uuteen korsettiin. Tässä vanhassa on kuitenkin tuo tekstuurin käyttö mielestäni jotain todella onnistunutta ja aika on kortilla, joten nyt sitten kuvittelisin, että ammattiopistossa keräämilläni taidoilla kykenen tekemään nuo korjailut suuremmitta ongelmitta tuohon vanhaan.

Tähän mennessä olen tehnyt pientä ja suurta korjailua koruilleni, otsikselleni ja Mooglelle. Valmistin tämän lisäksi ihan uuden sukkanauhan ja sen kaveriksi ihanan jännän aluspuvun, joka estää väärien paikkojen vilkkumisen puvun sisästä. Vidinan muokkailu on vielä ihan alkuvaiheilla, mutta onpa sekin jo saanut hieman ihmismäisempiä piirteitä. Myöskin kehdon väri tulee tällä kertaa olemaan oikea, eli violetti (muita muokkauksia saa sekin). Tämän päivän omista tuolle korsetille ja turkikselleni. :3 Näiden jälkeenhän on yläosa miltein kasassa.

Esityksestäni haluan kertoa teille pienen spoilaavan sanasen. Nimittäin, aion käyttää samaa ääniraitaa kuin CosplayGaalassa, nyt vain olen tehnyt pieniäsuuria muutoksia esitykseeni ja toisena muutoksena myös sen, että en aio pilata elämystä hajottamalla lavalla pukuani, kaatamalla Mogiani tai lörtsäyttelemällä lavasteitani. Kuulkaa itseironian määrää. Mutta esitys on siis hieman eritasoa, lupaan sen.


Desussa nähdään!

Pumpkin