Näillä meikeillä pötkitään melko pitkälle |
Söpistelyä varten meikeiksi käytin samoja putelleja ja puikkoja kuin missä tahansa puvuistani vähintään pohjana, pieniä variaatiota lukuun ottamatta.
Tyylillisesti virikkeitä juuri tähän moeiluun on haettu sekä täältä että täältä.
Ensimmäisenä perusjuttuna pohjalle laitetaan kosteusrasva, jonka annetaan imeytyä ja levitän kevyesti. Kyseisen operaation jälkeen levitin vaalean meikkivoiteen. Ensimmäinen poikkeus pohjientekorutiineihini lähtee lisäämällä tässä vaiheessa valoa silmien ympärille. Koska en omista valkoista luomiväriä, joka ei glitteröi, käytin valkoista kajaalikynää. Olin muutenkin kyllästynyt kynään, josta en maksanut juuri mitään (haaveilen kunnollisenkin hankkimisesta), joten otin valkoista "lyijyä" sen sisältä ja pyörittelin sen sormieni välissä voidemaiseksi. Sitten levitin sen ihan ensimmäisenä silmieni sisänurkasta nenänvarrelle ja silmien alle. Tällä toimenpiteellä saa häivytettyä silmien länsimaalaista kuoppamaisuutta. Valkoisen päälle on vielä hyvä levittää toinen kerros meikkivoidetta, jolloin lopputuloksesta tulee hieman tasaisempi. Tässä vaiheessa laitan ensimmäiset sutaisut kalpeaa puuteria koko naamaani.
Pohjien päälle lähdetään rakentamaan yksityiskohtia |
Kulmien "massan" työstin aluksi sekoittelemalla erisävyisiä luomivärejä ja lopuksi rajaamalla niiden reunat astetta tummemmalla kulmakynällä. Tämähän on vain yksi tyyli muiden joukossa toteuttaa esimerkiksi näitä kulmia, mutta itse pidän niiden piirosmaisesta vivahteesta. Tämän jälkeen otin taas valkoisesta kajaalistani tahnaa ja peitin luomen meikattujen kulmakarvojen alapuolelta. Päälle jälleen meikkivoide ja puuteri.
Silmien rajaamiseen on jälleen kerran syystä mainittavan olevan monia eri tapoja. Tällä keraa halusin niihin raskautta ja "väsynyttä" fiilistelyä, niin kuin moe-tyyliin monesti kuuluu. Tällaisiin silmiin perustekniikka on piirtää rajauksista ulkoreunoista paksumpi, mahdollisesti luomelta hieman pidemmälle jatkuen. Aika peruskauraa, joten en nyt sen erikoisemmin asiasta tässä merkinnässä avaudu. Halutessaan voisi soppaan lisätä myös irtoripset. Aika monet animutytöt tuntuvat sellaisia vaativan.
Viimeisenä sipaus poskipunaa (tällä kertaa tuli ehkä hieman liian leveästi) ja antaa huulien oman värin jäädä läpikuultavaksi meikkivoiteen ja puuterin alle. Jos tykkää, kannattaa hankkia väritön huulikiilto. Itse onnistuin vuosi sitten kadottamaan omani, mutta myönnän ehtineeni kiintymään sen yksinkertaisiin ominaisuuksiin.
Thadaah! |
Tracon-raportilla seuraavalla kerralla jatkaen,
Pumpkin~
Kyllä tällä pitkälle jo pötkii, mutta muutamia vinkkejä voisin antaa, kun on noiden meikkien kanssa tullut läträttyä jo jokunen vuosi. :-D Poskipunaa kannattaa levittää varoen (vähään saa aina lisättyä enemmän) ja keskittyä nimenomaan poskipäihin ja posken lommoihin. Nuoren tytön meikissä poskipäät kenties ovat tärkeämässä roolissa, ja joku pehmeän vaaleanpunainen väri sopii vallan mainiosti. Eli blendausta, blendausta ja vielä kerran blendausta.
VastaaPoistaRipsiä ei myöskään kannata unohtaa ja mikäli omat ripset ovat yhtään tuuheammat, kananttaa niihin panostaa. Huulikiillon mainitsitkin jo! Tasapainottaa silmämeikkiä kun huulet eivät ole ihan täysin nudet. :3
Kulmakarvat olivat minulle itselle pitkään todella iso mysteeri ja niiden kanssa kannattaa oppia leikkimään. Parasta on, mikäli omistat terävän siveltimen, jolla saa tehtyä ohutta, mutta (emtiä onko sana tarpeeksi järkevä) tukevaa jälkeä, vähän kuin pieniä karvoja. Lopputulos näyttää niin luonnollisimmalta.
Muista myös pitää huolta meikeistäsi ja siveltimistä! ;_; Pese kaikki harjat yms vähintään kerran parissa viikossa. Hassu nähdä miten lähes poikkeuksetta kaikki naiset käyttää aina ihan ne viimeisetkin rippeet meikeistä, vaikka kuinka olisi kansi rikki tai paletti levinnyt ympäri purkkia. :---D Nim. meikkipussissani on isoäidin aikainen kulmaväri josta toinen nappi on irronnut, kansi katki ja merkkiä ei erota sitten millään.
Näytät kyllä ihan totaalisen erinäköiseltä tällaisena moemoe-tyttönä, melkein ei meinannut aluksi tunnistaa!
Yllätyin hieman ehkä itsekin kuinka tytöksi tuli pyörähdettyä.
PoistaSnorttaan hieman poskipunilleni. Yritin nimittäin kokeilla jotain hieman erilaista, jälleen kerran jäljitellen piirrosmaista tyyliä. Epätasaisuuksissaan poskeni osaavat tosiaan näyttää varsin paljon auringon polttamilta.
Niin, kulmakarvat useimmiten kannattaakin näissä paksummissa tapauksissa yittää toteuttaa mainitsemallasi tavalla, joskin jälleen kerran, kokeilin jotain erilaista. Itse asiassa pidin lopputuloksesta. Harmi etten tajunnut ottaa kulmista tarkempaa kuvaa.
Myönnän olevani erittäin laiska puhdistamaan välineitäni, joskin ne, joita tähän meikkiin käytin ovat onneksi uutukaisia yhtä kämäistä meikkisientä lukuun ottamatta.
Erityisesti opiskelijabudjetilla ei jaksakaan panostaa uusiin hankintoihin ihan aina. Sen tosiaan huomaa muun muassa siitä, miten yleensä sekoitan värejä jonkin verran itse ja myös kaksikymmentä vuotta vanhat äidin poskipunat käytän viimeiseen hippuun asti.
Hieno!! :OOO Ihan erillaista mitä oon tottunu sulla näkemään :D
VastaaPoistaTattista. :) Ehkä jonkun verran. Melko jännä. Cosplayta harrastaen ei luulisi kovin pitkiä aikoja putkeen välttyvän animutyttöilyltä (viimeksi taisin olla varsinaisesti tyttö tuonpuoleisen postinkantaja Fumikana)
Poista