maanantai 12. maaliskuuta 2012

Potuttaako? 2/2


Pukuilussa ja pukujen tekemisessä potuttaa... (Jos et ole lukenut edellistä osaa, niin kipin kapin, *klik*)



1. Asia A ei onnistu ensimmäisellä yrittämällä ja yritykseen B ei ole koskaan aikaa.

2. Kengät ovat aina tukalia. Tukalia siksi, että omaa kokoa että lestiä on vaikea kirppareita tonkiessa vaikea löytää. Lesti kuitenkin ratkaisee ja päätyy ostamaan kokoa liian pienet kengät. Auts?

3. Maalit ja liimat sanovat itsensä kirjaimellisesti irti aina juuri niistä materiaaleista, joissa ne olisivat olleet näennäisesti kätevä ratkaisu. (Kaikki kiiltävät ja liukkaat materiaalit.)


4. Bindit ja korsetit yhdistettynä toisiinsa toimivat jonkinlaisena cosplaymaailman vastikkeena ankeuttajille. Vievät siis elämänenergian (Onneksi eivät kuitenkaan koko sielua).

5. Kun kuvittelee näyttävänsä tosi makealta, ei oikeastaan ole sitä.

6. Puvuilla on tapana olla vaikeita pukea päälle ja puvun päältä kuoriutuminen taas on varsin helppo homma. Joskus tilanne on täysin päin vastainen ja yhtä raivostuttava yhtä kaikki, lukuun ottamatta sitä pikku seikkaa, että cosplay ilman tuskaa on teeskentelyä.

7. Vaikka näyttäisi samalta kuin hahmo kovan työn jälkeen, et voi kuitenkaan kuulostaa samalta kuin hahmo (Lukuun ottamatta muutamaa erittäin harvaa poikkeusta.) Sitä paljastuu nimittäin niin äkkiä naiseksi ollessaan mies tallustellessaan tavisten joukossa. Täyttä ilon pilausta!

8. Oikeasti sitä näkee vaivaa pukunsa eteen enemmäin kuin uskaltaa myöntää, sekä ajallisesti että varallisesti.

9. Cosplay puvulle kaatuu maalia/kuumaliimaa/ruokaa/juomaa/likavettä. Sinun valintasi. Valkkaa ja kaada, lisää vain kaaos.

10. Cosplaypukujen tekemisestä aiheutuu tuhottomasti sotkua, vaikka olisi kuinka pro ikinä. Siltä ei voi välttyä.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
...Ja skenessä potuttaa edelleen


1. "Tämä hahmo näyttää hyvältä (, kun siinä on niin ihanasti paljasta pintaa/ megaziga hienot yksityiskohdat/kun se näyttää muuten vaan niin coolilta tai hienolta/ kermakakkumekko on aina nappivalinta). Cossaanpas sitä katsomatta koko sarjaa!" Jostain syystä edeltävä jaksaa raivostuttaa useampiakin ihmisiä kuin vain minua. TÄMÄ on "helppoa cosplayta". Sarjan ja hahmon fanitus on hienoshhtunut taiteenlaji, jota ilman nörtteys ei voi elää. Muistetaan se.

2. Suomessa ei ole tapahtumia länsimaalaisille hahmoille, puhumattakaan cosplay-kisoista. Nekin ovat iso osa suomalaista cosplayta. Jotain ihan pieniä tapahtumia, kisoja ja tilanteita löytyy, mutta useimmiten sitä päätyy valmistamaan länksy-hahmonsa anime- ja manga -tapahtumiin ja harvemmin pikkutapahtumissa tulee sitten kisattua. Nyt ei kuitenkaan saa sekoittaa tai edes verrata tätä asiaa Ropeconiin. Ropecon on kuitenkin selkeästi larppaus- ja roolipelitapahtuma ja animu ja mangusti hahmoina voi kirmailla tänäkin vuonna peräti kymmenessä paremmin aiheeseen sopivassa tapahtumassa.

3. Päteminen pätemisen ilosta. "Ernut on perseestä!" "Elitistit on perseestä" "Yaoi on perseestä!" "Kaikki muut conit paitsi Desucon on perseestä!" Ironiaksi omalle tekstilleni tässä tämä ihastuttava fakta. Ihmiset rakastavat päteä mielipiteillään, erityisesti näissä virtapiireissä. "Ei, kaikki on perseestä!"


Kaunis blogilupaus: Seuraava mielipidetekstini kertoo cosplayskenen hyvistä puolista.


Näkyilemisiin,

Pumpkin



15 kommenttia:

  1. 6 kohta on täysin totta. Viimevuoden kesä Desussa meinasin kuolla kun kireä mekkoni ei lähtenyt pois päältä ilman reilun puolentunnin tuskastelua~~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sitä helposti luulisi, että sen minkä saa päälleen, saa myös pois. Kuumuus itseasiassa turvottaa.

      Kuulostinpa kuivalta. :'D

      Poista
  2. 1 kohta tarkoittanee varmaan, että ensi yritys kusee, coniin on viikko aikaa ja uusia matskuja ei esim. kerkeä tilaamaan? Ongelma ei ole etteikö aikaa olisi yritykseen B, vaan että yritys A on aloitettu liian myöhään.

    VastaaPoista
  3. ^ Tuohon liittyen itelläni ainakin on ongelmana, että kun pukua pitäisi ensiesiintymisen jälkeen kenties korjailla photoshoottia tai uudelleenkäyttöä varten, millään ei huvita tarttua uudestaan pukuun, jonka on kerran jo todennut "valmiiksi". :'D

    Kohta 7 on muuten niiiin totta. Olisipa äänihuulissa joku kytkin, jolla äänen korkeutta voisi säädellä. Kovana laulajana tykkäisin myös laulaa hahmossa (joko huvikseni yksin tai vaikka videolle), mutta tytön ääni on tytön ääni eikä heleä sirkutus istu monenkaan mieshahmon suuhun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää paikkaansa myös minulla tuo ensimmäinen. Itse olen ottanut tavan päättää tehdä aina laajat uudistukset ja korjailut näkyvämpiä käyttöjä varten kerralla.

      Poista
  4. Vastalause! Tämä siis ensimmäiseen skenessä potuttavaan kohtaan!

    Cosplay ei ole kaikille harrastajille pelkkää hahmon fanitusta, ja eräät meistä saattavat haluta haastaa itsensä toteutusteknisesti jännittävien pukujen kanssa. Missä ei minun mielestäni ole yhtään mitään pahaa, sillä cosplayta koskevia yleismaailmallisia sääntöjä ei kukaan ole vieläkään kirjoittanut. Ja mitäpä teet siinä vaiheessa, kun hahmosta on olemassa tasan yksi kuva, ja kaikki hahmon persoonaan liittyvä on luettavissa tasan yhdestä japaninkielisestä romaanista, josta ei ole olemassa edes fanikäännöksiä?

    Plus, olen ainakin itse huomannut, että kun bongaa jostain sen kivan hahmodesignin, joka kummasti kutittelee cosplay-vaistoja, tulee siinä puvuntekoprosessin lomassa väkisinkin tutustuttua myös itse hahmoon. Reffikuvia kun on aika hankalaa löytää törmäämättä lähdemateriaaliin liittyviin tietoihin.

    On myös otettava huomioon se, että hahmodesignien perusteella voi usein päätellä hahmon luonteesta hyvinkin paljon. Pelkästä kuvasta ei tietenkään voi lukea kaikkea sitä, minkä saisi selville lukemalla/katsomalla/pelaamalla alkuperäisteoksen läpi, mutta japanilaisissa hahmodesigneissa on tiettyjä lainalaisuuksia, jotka toistuvat lähdeteoksesta riippumatta. Itse olen ainakin huomannut aina onnistuvani bongaamaan n. kaikista sarjoista pelkän designin perusteella sen lipevän naistemiehen/pikkuhintin, jonka olisin luultavasti lisännyt "cosplayaa tätä" -listalleni kaikesta huolimatta.

    En siis lähtisi osoittelemaan paheksuvasta cosplay-harrastajia vain sen perusteella, miten he hahmonsa valitsevat. Kukin harrastaa tavallaan, eikä mielestäni ole kenenkään asia ryhtyä sanelemaan, mikä se Ainoa Oikea Tapa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvelinkin, että joku ottaa tämän asian esille.

      Tapa, jolla kuvailet hahmon valintaa myötäilee joskus myös omaani. Hieno puku herättää kiinnostuksen, MUTTA menen aina sarjan/pelin läpi ennen kuin päätän pitäväni myös hahmosta.

      Ei kukaan voi määritellä, mitä on oikea cosplay tai oikea tapa cosplayata, tietenkään. Minulle se on fanitus. Ainakin harrastuksen voidaan saaneen alkunsa nimen omaan fanituksensa ilmaisemisen keinona. Itselleni cosplaysta lähtee idea, jos ei tunne lähdeteostaan. Vähän niin kuin näkisi jossain Pradan catwalkeilla kivan asukokonaisuuden ja sitten vain päättää hankkia sen/valmistaa vastaavan asun omaan käyttöönsä näin kärjistäen muotoillen.

      Voihan sitä oppia tuntemaan hahmonsa Wikipediaa selailemallakin, mutta minusta se on hieman outoa.

      Poista
  5. " Suomessa ei ole tapahtumia länsimaalaisille hahmoille, puhumattakaan cosplay-kisoista. Nekin ovat iso osa suomalaista cosplayta. Jotain ihan pieniä tapahtumia, kisoja ja tilanteita löytyy, mutta useimmiten sitä päätyy valmistamaan länksy-hahmonsa anime- ja manga -tapahtumiin ja harvemmin pikkutapahtumissa tulee sitten kisattua. "

    Oikeastaan jos ruvetaan ihan tarkastelemaan coneja... Pelkästään animepainotteisia tapahtumia on Desucon, Animecon (joka lopettaa) , Bakacon (jota ei tänä vuonna järjestetä ja luoja tietää tuleeko ensi vuonna) ja Chibicon, joka nyt on lähinnä pienimuotoinen hengailu/miitticon. Länsimaalaispainotteisia on Ropecon, Tampere Kuplii, Kirjamessut ja Finncon, näiden lisäksi Tracon (joka hostaa Suomen suurimpaa cosplaykisaa) sekä Cosplay Gaala. Jopa Assembly-messuilla taitaa olla pukukisa. Että kyllä niitä coneja länkkäreille piisaa vaikka millä mitalla, vaikka Desuconissa ei Hall Cosplayhyn niitä huolittukkaan. Animetapahtuma on animetapahtuma eikä sarjakuva/elokuva/pelicon.

    Mutta mikä edes estää cossaamasta länsimaalaisia hahmoja? Jos Jenna-Ernesti 14v voi mennä Ropeconiin Vocaloidina, niin kai sitä Disneyprinsessanakin voi pyrähtää paikalle Desuconiinkin. Mutta yhtä lailla sitä Jenna-Ernestiäkin katsotaan kieroon larppaajien puolelta, kuten tekstistäsi näkeekin. Jopa pahemmin kuin animeväen toimesta.

    "Ihmiset rakastavat päteä mielipiteillään, erityisesti näissä virtapiireissä."

    No tämän ainakin voin allekirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pointtina onkin se, että vaikka voin kuljeksia vaikkapa merirosvokapteenina vähän joka tapahtumassa, ei se tunnu ihan täysivaltaiselta tapahtuman "teemakriteerien" täyttämiseltä.

      On totta, että Animecon, Desucon ja Bakacon ovat ainoat selkeästi animelinjaiset tapahtumat vuodessa, mutta eivätpä muutkaan tapahtumat ilmoita teemaansa pelkkien cosplay-kisojen sallitujen hahmojen perusteella. Tampere Kuplii on sarjakuvafestari, Ropecon painottuu nimenomaan larppaamiseen, Kirjamessut ovat painottuvat ehdottomasti kirjallisuuden hahmoille (en muuten tiedä, löytyykö paikalta myös leffoille tarkoitettu alue), Finncon taas puhuu ennemminkin sen scifin (ja sukkahousufantasian) puolesta... Kun mietitään Traconia, niin miten yhdistäisit roolipelit ja länsimaalaiset elokuvat toisiinsa? Cosplaygaala on tällä hetkellä ainut _selkeästi_ kaikki hahmot mukaansa toivottava tapahtuma. Epäselvien rajojen ilosta on länksyhahmoina tapahtumissa aiemminkin tullut pyörittyä.

      Itsekeskeinen rageni ottaa huomioon ainoastaan tarpeeni cossata länksyhahmoja enemmän niille soveltuvissa tapahtumissa, uuden käytännön toimivuudesta rageni ei sano mitään.

      Poista
  6. 1. tämä selviää harjoittelemalla ensimmäistä yritystä jollain muulla kuin lopullisella materiaalilla ja hahmottelemalla koot, kiinnitykset, maalaukset ja muut etukäteen.
    Ja aloittamalla aiemmin.

    2. hieman liian pieniä kenkiä voi kahdella kikalla muotoilla. Ensin kastelet sukan, laitat sen jalkaan ja isket popot päälle. Tallustelet märät sukat + kengät jalassa pari päivää niin johan alkaa muotoutua. Toinen vaihtoehto on että isket muovipussit kenkään, täytät pussia vedellä ja laitat pussin pakkaseen/ulos jäätymään. Tämä menetelmä venyttää kenkää ja se muotoutuu helpommin jalkaasi. :)

    Pieniä kenkiä ei kuitenkaan voi suurentaa, joten kannattaa satsata kirpparikierroksilla ja ostaa mieluummin kokoa liian isot kuin liian pienet bootsit.

    3. opettele mitkä materiaalit hylkivät mitäkin liimaa/maalia. Joskus hiomapaperi auttaa rikkomaan sileää pintaa ja maalitkin tarttuu helpommin.

    4. isojen ryntäiden bindaus on tuskaa! Kannattaa siis hankkia kunnollinen binderi, etenkin jos tahtoo crossata. Hintaa tulee joku 40 euroa mutta se maksaa itsensä heti takaisin. Hengittäminen on tärkeää ja hyvää binderiä ei tarvitse nyhtää pitkin päivää ylös ja oikeaan asentoon.

    -

    2. länkkäri hahmot ovat mielestäni yhtä lailla hyväksyttyjä hahmoja cosplayssa kuin mitkä tahansa muutkin hahmot ja miksei olisi? Lätäkön takaahan tämä harrastus alun alkujaan on lähtöisin.
    Täysin omaa tapahtumaa ei niille kuitenkaan ole, ellei joku päätä sellaista järjestää (eikä täten siis cosplaykisojakaan). Toki ne kuuluvat cosplayskeneen siinä missä japanianimujen hahmotkin, mutta tuskin yksikään asialle omistautunut tapahtuma (animecon, desucon) haluaa tehdä puhtaasti länkkärihahmoille painottuvaa kisaa. Eikös se vähän sodi sen ANIMEtapahtuman kirjoittamattomien sääntöjen vastaisesti?

    Vaihtoehtoja on siis kolme. Joko cossaat länkkärihahmoja anime tapahtumissa ja osallistut kisaan pienemmissä tapahtumissa, lähdet järjestämää täysin länkkäripainotteista tapahtumaa kisoineen päivineen tai, en tiedä, et kisaa niissä isommissa tapahtumissa länkkäripuvuilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kenkävinkistä! Koskaan käynyt mielessäkään. Totuushan on se, että suurin osa pukuragesta on täysin itseaiheutettua ja koska tietää, että sille voi jotain, se turhauttaa myös enemmän.

      Länkkäritapahtumia on varmaan turha kuvitella samoilla porukoilla järjestävän, sen ymmärtää kyllä, enkä ainakaan minä sellaista yksinään tarvitsekaan. Joskus voisi olla ihan kiva venyttää tapahtumateemoja vaikka aasialaiseen vs. länsimaalaiseen populaarikulttuuriin tai vastaavaa.

      Jos puhutaan länkkäriaiheisesta cosplaykisasta, sitä on hiukan turha lähteä ehkä toteuttamaan. Toimisi ehkä, mutta hieman turhaa kuitenkin. Useammassa kisassa olisi kiva olla myös länksyhahmot sallittuja. Tai länksysarja? Kyllä kysyntää kuitenkin tarpeeksi löytyisi, jos olisi oikealla tavalla mainostettu kisa, populaarikulttuuria kun löytyy Japanin ulkopuoleltakin.

      Poista
  7. Pystyin allekirjoittamaan aikalailla jokaisen noista ekoista kohdista, onneksi on sentään tullut niistä opittua tai tuuri on vain lisääntynyt. Onhan sitä omalla tavallaan toki laiskistunutkin samalla kun pukuja tekee hitaammin, mutta onpahan aikaa joka teko kerran siivota jäljet eikä tule heiteltyä kuumaliimaa puvun päälle. Suosittelen kyllä kaikkia etsimään sen oman parhaan ajan tehdä cossipukuja, oli se sitten viikko tai kokonainen vuosi. Ja sehän selviää vain monia vaihtoehtoja kokeilemalla!

    Skenepotutuksista olen aika samoilla linjoilla. Harrastajat harrastaa miten haluavat toki, mutta itse en myöskään ole päässyt sisälle hahmon cossaamiseen ihan vain koska design. Harva nyt loppujenlopuksi tätä pilkuntarkasti tekee, mutta kuitenkin. Onhan noita "yhyy niin kivoi wäää miks tästä ei oo kunnon lähdeteosta" -pukuja kertynyt toki varastoon itselläkin, mutta olen sen verran hahmosentrinen, että niitä on vaikea ihan tuosta vain lähteä tekemään.

    Lopuksi: päteminen, tuo suomalaisen skenen kansallistauti. Löytyy muodoissa hipsterpäteminen, laumapäteminen, päteminen pätemisen takia ja monet muut.

    VastaaPoista
  8. Nauratti tämä kirjoituksesi, niin totta, niin totta. Tykkäsin siis :). Jotenkin osa tähä kirjoitusta kommentoidessa vain tuntuu ottavan tämän harrastuksen vähän liian tiukkapiposesti (miten olisi cvaikka sana päteminen?). Kuitenkin koko hommassa on ideana se, että pidetään hauskaa.

    Itseäni ei vain jostain syystä kiinnosta oikeastaan muiden kuin peli hahmojen cossaaminen, joten aina välillä tuntuu että olenkohan väärässä tapahtumassa kun ei desut osaa yhdistää miksikään anime tai manga hahmoksi vaan näyttävät naamallaan kysymysmerkkiä xD (vaikka eihän ideana olekaan tunnistaa kaikkea mitä näkee). Tosin coneihin eksyneet peliharrastajat taas ilmeisen miellään näkevät muistakin sarjoista olevia hahmoja.

    Oli kiva huomata tälläinen blogi, ihmisten omat kokemukset cossaamisesta ovat mielenkiintoista luettavaa, varsinkin kun huomaa ettei todellakaan ole yksin tunteidensa kanssa. Taidanpa seurata siis jatkossakin ;).

    VastaaPoista